Liikkuminen

Edullisin tapa liikkua täällä afrikassa on kävellä. Monet paikalliset käveleekin kaiket matkansa ja liiat kilot pysyy kurissa. Huonolla ruokavaliollakin on siihen tietysti osuutensa. Polkupyöriä on aika paljon niitäkin ja pyöräteitä ei ole. Nopeammilla kulkuneuvoilla onkin pujottelemista. Täällä Sansibarilla polkupyöräilijät eivät yleensä anna tilaa suosiolla, joten auton ylivaltaan totuneilla on siinä sulattelemista. Vähän varkkaammilla on skootteri tai moottoripyörä. Minä olen yksi heistä, vaikka moottoripyörä onkin vaan lainassa. Yläkuvassa on hiukan eksoottisempi, kauramoottorilla käyvä kulkupeli, joita myös näkee. Tämä kaveri ajelee jalkapallokentällä, mutta yleensä he ovat muun liikenteen seassa.

Toinen edullinen ja hyvin suosittu tapa liikkua on hypätä kuorma-auton tai pickupin lavalle. Todella harvoin näkee lavallista autoa, jossa ei olisi ihmisiä kuormatilassa. En ole varma velottaako kuski matkustajilta jotain, mutta suosittua se silti on. Välillä näkee kuvan kuorma-auton kaltaisella lavalla 20-30 ihmistä tiukassa nipussa. Äkkijarrutus tai nopea väistöliike ei olisi suositeltavaa.

Paikallisliikenne nojaa pitkälti dalla-dalloihin. Keniassa niitä kutsutaan matatuksi. Se on pienen kuorma-auton tai pakettiauton alustalle rakennettu ihmiskuljetuslaite. Tansaniassa ne on sullottu ääriään myöten täyteen ihmisiä ja tavaraa. Katolle mahtuu lähes rajattomasti tavaraa.

Valkoiselle miehelle mukavin tapa on liikkua tietysti omalla autolla. Tosin siinäkin on omat haittansa. Välillä voi huoltoasemalta tulla tankkiin huonolaatuista polttoainetta, joka aiheuttaa isoja murheita ja likaa kädet.

Ja toisena uhkana on nukahtaa kesken matkan, niin ettei pääse nauttimaan ihmeellisestä Afrikan elämästä, paitsi ehkä unissaan.

Tero