maanantai, 23. huhtikuuta 2007

Sansibar

Sansibarille (engl. Zanzibar) tullaan joko lentokoneella tai lautalla. Minä valitsin lentokoneen, koska se on nopeampi ja jopa halvempi kuin lautta. Matka kesti Darista 20 min ja maksoi n. 30€. Matka oli yllättävän tasaista menoa, vaikka kone ei ollut järin suuri. Kentältä minut poimi kotiinsa Matti ja Daisy Kontsas, jotka ovat täällä Fidan kehitysyhteistyöprojektissa työssä. Tällä nuorellaparilla on myös kaksi aktiivista poikaa, jotka ohjelmoivat päivät mukavasti.

Stonetown on saaren keskus. Siellä on paljon historiaa, hyvä ja huonoa. Aikoinaan se oli arabimaihin suuntautuneen orjakaupan keskus, mutta nyt orjamarkkinapaikalla seisoo anglikaaninen kirkko. Kovin montaa kirkkoa täällä ei ole, koska 98% väestöstä on muslimeita. Fidan yhteistyökirkkokunnan FPCT:n kirkkoja täällä on 3, jotka kaikki ovat pieniä, pääasiassa mantereelta muuttaneiden yhteisöjä. Niissä tulen myöhemmin opettamaan, samoin kuin nuorisokeskuksessa, jossa jo kävin tutustumassa.

Ensimmäisenä oli ohjelmassa harrastustoimintaan sisälle pääsy. Kokeilin sukeltamista ja se oli ihan mukavaa. Korvani eivät jostain syystä halunneet tehdä yhteistyötä ja siksi koin ajoitain epämiellyttäviäkin hetkiä. Nyt, kolme päivää sukelluksen jälkeen korvani ovat vieläkin osittain lukossa. Päätin siis jättää harrastuksen toistaiseksi. Eilen kokeilin myös surffilautailua (windsurfing). Se onnistui kohtalaisesti, vaikkakin nyt on selkä kipeänä alituisesta purjeen nostamisesta. Sitä lajia aion kyllä kokeilla uudestaankin. Hintakin oli budjettiin sopivampi kuin sukeltamisessa.

Samalla reissulla sukeltamassa oli Daisy Kontsas (oik.) ja Kenneth ja Sanna Harri Australiasta. Kenneth ja Sanna, sekä 3v. tytär Isabella olivat Kontsaksien vieraana ja tähän porukkaan liityin tähän päivään asti. Nyt Harrit ovat matkalla Australiaan ja Kontsakset Dariin. Minä jäin heidän taloonsa "kotitontuksi". Omat asumiskuviot ovat vielä hiukan auki. En saanutkaan minulle alun perin kaavailtua taloa, joten olen väliaikaismajoituksessa Kontsaksien luona. Ja mikäs täällä on ollessa. On nettiyhteys, muurit ympärillä, mukavaa seuraa ja samalla pääsee seuraamaan lapsiperheen arkista elämää.

Tero

1 kommenttia:

ulla kirjoitti...

Moi Tero! Ihanalta näyttää sun Afrikan kuvat ja elo ja olo siellä! Olisimpa itsekin siellä,ikävä Afrikkaan on kova, but someday...Siunausta sulle!Ps: Hyvän näkönen toi sun uus hairstyle!!

Hair Helmet
Hair Helmet